Kävelyfutiksen tärkein sääntö on, että ei saa juosta.
Kukunorin kävelyfutisguru Aapo Kotkavuori on auttanut sotejärjestöjä kehittämään omaa kävelyfutistoimintaa ympäri maata. Nelisen vuotta jatkuneen hankkeen puitteissa on parhaimmillaan ollut noin kolmekymmentä paikkakuntaa, mutta pandemia aiheutti toimintaan jonkinlaisen notkahduksen.
Nyt kun tautitilanne helpottaa, niin kevään ja kesän aikana miehellä tuntuu olevan vientiä. Joensuu on yksi tällainen alue, jossa kävelyfutista lanseerattiin juuri ennen pandemiaa, osana Pohjois-Karjalan mielenterveydentuen toimintaa, mutta toiminta karahti karille kaikkien sulkutoimien myötä. Kevään aikana palloa on pompoteltu Joensuussa uuden, mutta kokeneen ohjaajan Esa Hyppösen innoittamana.
Kävelyfutis soveltuu hyvin myös aloittelevalle harrastajalle. Tarkoitus on viedä sitä myös pienille paikkakunnille ympäri Suomea. Itäisimmät paikat löytyvät Joensuun lisäksi Imatralta, Lappeenrannasta ja Savonlinnasta, missä Aapo on käynyt sparraamassa pelimiehiä.
Pohjoisessa, Oulun lisäksi, uusi kohde löytyy Rovaniemeltä. Kävelyfutikseen pääsee siis käsiksi jo hyvin monella paikkakunnalla, eikä ihme, sen verran mukavalta peli näytti.
Teksti ja Kuvat Juha Myller
Digi OPEN
Missä syntyy uutta? No, tietenkin synnytyssairaalassa, tosin vanhassa sellaisessa joka nykyisin tunnetaan Laulutalona.
Elävästä musiikista nimensä saaneessa talossa syntyi nyt kuitenkin jotain aivan muuta. Digiklubi.
Digiklubi yhdistelee klubitaloista, vertaistoiminnasta ja digituesta tuttuja elementtejä saumattomaksi toiminnaksi.
Digiklubilla voi jokainen harjoitella digitaitoja digikaverin opastuksella tai osallistua erilaisiin tapahtumiin. Vertaisille se taas tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää heidän muutoin helposti piiloon jääviä digitaitoja, ja antaa myös heille ryhmän tuen heitä kiinnostavan laajan digimaailman tutkimiseen.
Digiklubi ei ole sidottu vain yhteen paikkaan, vaan tapahtumia ja opastuksia on tarkoitus jalkauttaa mahdollisimman moniin paikkoihin. Vielä on liian aikaista sanoa, mitä kaikkea vasta avatun digiklubin yhteydessä tullaan tekemään, mutta tulevalle syksylle on suunniteltu noin kuukauden mittaisia teemoja, aina hyötypelaamisesta tietoturvaan.
Digiklubi on osa Aspa-säätiön Digiloikkarit-toimintaa. Mukana klubin toiminnan järjestämisessä ovat Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry sekä Joensuun Setlementin ja Kotikartanoyhdistyksen Yhdessä vapaaehtoiseksi -hanke.
Kansallista kunniaa.
Pohjos-Karjalan mielenterveydentuki ry vietti viimevuonna viisikymmentä vuotis juhlavuottaan. Juhlavuoden järjestelyjä varjosti koronapandemia, joka puolestaan korosti myös mielenterveyden merkitystä poikkeusoloissa.
Yhtenä vuoden juhlallisuutena oli yhdistystoiminnassa ansioituneiden henkilöiden palkitseminen ansiomerkeillä. Pohjois-Karjalan mielenterveydentuki ry ehdotti ansiomerkkejä yhdistyksen varapuheenjohtajalle Marjatta Haapaniemelle ja Yhdistyksen toiminnanjohtajalle Anni Pesoselle.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi itsenäisyyspäivänä 6.12.2021 Suomen leijonan ritarikunnan ansioristin Marjatta Haapaniemelle ja Suomen valkosien ruusun ritarikunnan ansioristin Anni Pesoselle.
Vuodenvaihteen tiukentuneen tautitilanteen vuoksi juhlallisuuksia päästiin pitämään vasta yhdistyksen sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä.
Jouluterveiset Lieksasta.
Pitkän vuoden päätteeksi päästiin kuin päästiinkin viettämään pienimuotoinen pikkujoulu. Glögiä ja pipareita päästiin maistelemaan väljästi Moisionkadun ryhmätilassa, samalla kun kuuntelijat nauttivat livemusiikista.
Mukavan iltapäivän aikana jutusteltiin myös vapaaehtoistoiminnasta. Paikalle saapuneet Pohjois-Karjalan mielenterveydentuki ry:n Toiminnan johtaja Anni Pesonen ja Hallituksen jäsen Juha Myller toivat mukanaan ehdotuksen että paikkakunnalla aloittaisi vepaaehtoisryhmä, joka voisi kahvitella, ja tehdä tutustumisreissuja, siis pientä mukavaa yhdessäoloa.
Ajatus sai kannatusta, ja lähtee käyntiin kevään aikana. Kannattaa siis seurata ilmoittelua Facebookissa ja Lieksan Miepän ilmoitustauluilla.
Lieksaan on tulossa myös naisten vertaistukiryhmä, joka alkaa torstaina 27.1. Ryhmässä on tarkoitus käsitellä asioita luottamuksellisesti, joten siitä muodostuu ajanoloon suljettu ryhmä, mutta alussa kaikki aiheista kiinnostuneet naiset ovat tervetulleita. Lisätietoja ja ilmoittautumisen voi tehdä sähköpostiin. [email protected]
Mielenterveysviikko
Pidä huolta
Pidä huolta on ollut aina lempikappaleeni, joka saa voimakkaita muistoja nousemaan pintaan. ”Sillä jokainen joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa”
Tämä kertosäe on jäänyt voimakkaasti mieleeni.
Auttaminen on tärkeää niin isoissa kuin pienissäkin asioissa. Erityisesti lasten ja nuorten auttamisen varhaisessa vaiheessa olen kokenut tärkeäksi. Moni nuori kokee määrittämätöntä pahaa oloa, jota ei osaa nimetä. Mutta kun yhteys toiseen ihmiseen syntyy, voi pahaolo löytää väylän ulos. Tässäkin on tärkeintä yhteys ja puhuminen, asian jakaminen, joka on keino paranemiseen.
Nyt Mieli ry:n kampanja – ”Pidä huolta” – kerää rahaa tärkeälle asialle juurikin nuorten mielenterveystyöhön ja ilokseni huomasin heidän kampanjakappaleensa olevan vanha klassikko:”Pidä huolta”.
Työssäni mielenterveys -ja päihdehoitajana olen huomannut, että liian moni ihminen jää huoliensa ja sairautensa kanssa yksin.
Kohtaamisessa on tärkeää olla välittävä ihminen, joka kuuntelee ja pyrkii auttamaan. Aito välittäminen, vaikka vain yhden tärkeän ihmisen taholta, auttaa selviytymään elämässä eteenpäin. Jokaiselle on myös tärkeää löytää omaan elämään tarkoitusta ja merkityksellisyyttä, kuulua johonkin porukkaan.
Kaikki meistä tarvitsevat rinnalla kulkijaa ja välittäjää. Maailmassa ollaan aina yhteydessä muihin ihmisiin ainakin jollakin tavalla.
Sitten tuli korona.
Jotenkin hekin, jotka olivat vahvassa yhteisössä eikä olleet tottuneet olemaan yksin jäivät nyt yhteisön ulkopuolelle. Moni jäi etätyöhön omalle kotitoimistolle. Opiskelijat olivat etäkoulussa kotoa käsin. Moni koki yksin jäämisen kuin lauman ulkopuolelle jäämisen. Olo on turvaton ja ulkopuolinen, jopa hylätty.
Olen työvuosien aikana huomannut miten yksinäisyys myös sairastuttaa tai lisää oireilua. Ihmiselle voi tulla voimakas yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne. Puhutaan jopa syrjäytyneisyydestä ja eristäytyneisyydestä. Ihmiselle tämä voi olla vapaaehtoinen tai monien asioiden summana tapahtunut tilanteeseen ajautuminen. Pahimmillaan kokemuksen tasolla tämä on hylkäämiskokemus, trauma, ja altistava tekijä psyykkiselle sairastumiselle ja/tai päihderiippuvuuden syntymiselle.
Sanonta:”Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo” pitää todella paikkansa. Asioiden jakaminen tuo iloa. Jos et taas pysty kokemuksiasi jakamaan, olet sekä ilojen, että surujen, sekä omien ajatuksien kanssa yksin. Tällöin on mahdollista, että huolet paisuvat suuremmiksi kuin olivatkaan, tai ilot eivät tunnu enää samalta. Mielikuvitus ja ajatukset pääsevät vapaasti vallalle.
Jakaminen on tervehdyttävää. Koet silloin hyvää mieltä, sekä koet olevasi tärkeä. Sinua kuunnellaan, mielialasi paranee ja huoli kevenee. Toinen ihminen on kuin peili, joka me jo lapsena tarvitaan. Palaute kasvattaa ja saa miettimään omaa toimintaa.
Yhteiset kokemukset ja muistot ovat tärkeitä. Ensimmäinen yhteisö on monesti lapsuuden perhe. Lapsen kasvaessa oma kouluryhmä muodostaa yhteisön, joka tuo turvaa. Kaikki tutut ihmiset ja saman ikäiset luokkatoverit sekä jaetut kokemukset ovat tärkeitä. Aikuisena ystävät, työ-, harrastus tai yhdistysporukka on pieni ryhmä, jossa kokee olevansa hyväksytty ja mukana
tekemässä. On turvallista liittyä toiseen ihmiseen ja jakaa ajatuksia – tehdä yhdessä asioita. Yhteenkuuluvuuden tunne, yhdessä tekemisen ilo – nämä kokemukset muodostavat positiivista mielenterveyttä.
Mutta mitä sitten kun ryhmää ei enää ole?
Mitä sitten kun jäät liian yksin kotiin?
Yksi ei tee kuviota, monet muodostavat kuvan.
Koronavuodet ovat olleet minulle henkilökohtaisesti raskaita. Ne ovat haastaneet yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden ja jakamisen. Olemme vaeltaneet yksin tai korkeintaan lähimpien ihmisten kanssa. Meidät eristettiin suvun vanhimmista, suojelimme heitä, mutta samalla olimme fyysisesti erossa.
Puolitoista metriä turvaväliä – ei, laitetaan sittenkin kaksi.
Toinen ihminen alkoi olla enemmän uhka kuin mahdollisuus. Opimme pitämään välimatkaa, nyt alamme etsiä taas yhteyttä toisiin ihmisiin uudelleen.
Yhteiset kohtaamispaikat ovat varovasti avanneet ovensa, kullakin ryhmällä nämäkin omansa: lapsiperheillä, vanhuksilla, yksinäisillä. Mutta meitä kutsutaan taas yhteen. Vertainen, oma rinnalla kulkija, ryhmä mihin voi kuulua. Se on niin tärkeää. Nykyisin osataan myös arvostaa kokemusasiantuntijoita, jotka jakavat omaa tarinaansa selviytymisestä.
Toivo on vastalääke yksinäisyyteen. Ehkä minä kuulun johonkin, ehkä minäkin olen jollekin tärkeä. Ehkä elämä saa merkitystä.
Onko yksinäisyys itsessään sitten jo yhteiskunnan epidemia?
Onhan siitä alkaneet kärsiä lapset, nuoret ja vanhukset. Aikuiset siinä välissä ovat usein kiireisiä tavatakseen ystäviä tai sukua, keskitytään vaan arkeen päivä kerrallaan.
Ulkopuolelle jättäminen ja ikuisuusongelma, kiusaaminen, on aina vaan iso yhteiskunnallinen ongelma. Kiusaaminen johtaa usein kielteisiin seurauksiin ja pahimmillaan vaikuttaa kielteisesti koko loppuelämään.
Miksi minusta sitten tuli kuuntelija ja auttaja?
Luulen suuren syyn olevan sen, kun lapsena koin juurikin yksinäisyyttä ja ulkopuolelle jäämistä. Ala asteella minua myös kiusattiin. Kiusaamisesta seurasi epävarmuuden tunne omasta arvosta ja itsetunnon ongelmia. Vastapainona minulla oli kuitenkin välittävä perhe, sekä erityisesti mummo, joka tuki minua kaikessa. Sisimmässäni tunsin, että tilanne on ohimenevä ja että voin kaikesta huolimatta löytää oman paikkani elämässä. Halusin jo lapsena olla hyödyksi muille ja tehdä hyvää. Onko tämä nyt sitä auttamisen halua?
Tämä kirjoitus alkoi kummuta minusta kuullessani ”Pidä huolta”-kampanjasta. Ajattelin, että voisin tällä kirjoituksella omalta osaltani herättää jonkun ajattelemaan lähellä olevaa yksinäistä läheistä. Voisin olla niiden ääni, jotka toistuvasti jätetään ulkopuolelle ja yksin. Onko sinun lähelläsi joku ihminen, joka on liian yksin – lapsi,aikuinen tai vanhus?
Yhdessä vaan voimme paremmin. Voisiko hänet kutsua mukaan?
Ajattelen niin, että jokainen ihminen on tärkeä omana itsenään ja ainutlaatuinen. Jokainen ihminen ansaitsee jonkun joka välittää.
Pidä huolta – ole toivo paremmasta huomisesta ja se valonpilkahdus pilven raosta tänä harmaana päivänä
Teksti: Sairaanhoitaja Terhi Tolvanen Kuvat: H. Rotta
Mielenterveysviikko
Kynttilätapahtuma
Mielenterveysviikon avasi itsemurhan tehneiden muistopäivänä pidettävä kynttilätapahtuma, joka tänävuonna tidettiin kahdessa osassa. Kynttilöitä sytytettiin penttilänrantaan Amfiteatterille ja muistohetki pidettiin Joensuun ev.lut. Kirkossa.
Kaunis mutta tuulinen keli muistutti elämän arvaamattomuudesta, ja siitä miten vaikeaa on joskus ylläpitää liekkiä, mutta kylmän kelin vastakohtana kohtaamiset ihmisten kanssa olivat sitäkin lämpimämpiä.
Tapahtuman lopuksi kynntilät vietiin muistolehtoon, missä ne saavat palaa loppuun, suojaisemmassa paikassa, eivätkä ne jää tuuliajolle luontoon.
Teemapäivillä vaihtelua arkeen
Johanna Haaranen & Mari Pakarinen sosionomiopiskelijat, Karelia ammattikorkeakoulu
Suoritimme sosionomiopintoihimme kuuluvan syventävän harjoittelun Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n Kuntokievarilla Joensuussa. Kuntokievari järjestää päivä- ja työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille sekä kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Harjoittelumme tavoitteena oli elvyttää Kuntokievarin ja eri oppilaitosten välistä yhteistyötä. Kuntokievari haluaa järjestää ympäri vuoden teemapäiviä, joiden toteutukseen eri alojen opiskelijat voisivat osallistua. Kehittämistehtävänämme oli organisoida teemaviikko ja sen aiheeksi valitsimme hyvinvoinnin. Hyvinvointiviikon toteutuksesta vastasivat Riverian jalkahoitajaopiskelijat, Karelia ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat sekä Pohjois-Karjalan Martat. Yhteistyön ja teemapäivien myötä Kuntokievarin asiakkaat ja ohjaajat saavat paitsi tietoa, mutta myös uusia kokemuksia ja monipuolisuutta normaaliin arkeen. Opiskelijat puolestaan saavat oivan tilaisuuden tutustua Kuntokievarin toimintaan, kertoa opiskelemastaan alasta ja harjoitella tulevan ammattinsa oppeja käytännössä.
Mielenterveys elämän kivijalkana
Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta, joka vaihtelee sekä elämäntilanteen että olosuhteiden mukaan (Hietaharju & Nuuttila 2016). Positiivinen mielenterveys toimii voimavarana ihmiselle. Sitä voi ajatella kivijalkana, joka kantaa arjen läpi niin iloissa kuin haasteissakin (Heikkinen-Peltonen ym. 2019). Positiivinen mielenterveys korostaa ihmisen hyvää itsetuntoa ja positiivista käsitystä omasta itsestään. Positiivinen mielenterveys vahvistaa kykyä kohdata vastoinkäymisiä sekä lisää tunnetta elämänhallinnasta ja toiveikkuudesta. Positiivisesti itsestään ajatteleva ihminen näkee myös enemmän mahdollisuuksia. (THL 2021a.) Kuntokievarilla asiakkaita kannustetaan opettelemaan uutta ja tekemään yhdessä. Jokaiselle löytyy paikka Kuntokievarin yhteisössä ja jokaiselle löytyy myös omaa tilaa ja rauhaa tämän niin halutessa. Unelmille ja haaveille rakennetaan siipiä ja puhalletaan ilmaa siipien alle. Kuntokievarilla kuulee monta kertaa päivässä kysyttävän: Mitä sinulle kuuluu?”. ”Mitä haluaisit tänään tehdä?”.
Arjen hyvinvointi ja osallisuus hoitaa myös mieltä
Kun elämässä on kaikki hyvin, on myös arki sujuvaa. Päivää rytmittävät normaalit arkiset asiat ja askareet. Arjen hyvinvointi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Mieli vaatii hoitoa ja sen hyvinvoinnista täytyy huolehtia. Kehon lisäksi sekin tarvitsee sopivasti liikuntaa, monipuolista ruokaa ja riittävästi unta. Arjen hyvinvointiin kuuluu myös osallisuus ja sosiaalinen kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa. (Mielenterveystalo 2021). Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen kuuluu johonkin. Osallisuutta voidaan pitää myös syrjäytymisen vastakohtana. (Jelli 2021.) Osallisuuden kokemus luo turvallisuuden tunnetta, vahvistaa ihmisen uskoa omiin kykyihinsä ja lisää luottamusta tulevaan. Muilta kanssaihmisiltä saatu huomio motivoi ja rohkaisee tarttumaan mahdollisuuksiin. (THL 2021b.) Hyvinvointi on kuitenkin henkilökohtainen asia, jonka jokainen meistä määrittelee omien kokemustensa kautta (Ihalainen & Kettunen 2016).
Teemaviikkomme aiheena hyvinvointi
Harjoittelumme kehittämistyönä organisoimme hyvinvointiin liittyvän teemaviikon, johon aiheet nousivat suoraan Kuntokievarin asiakkaiden toiveista ja ideoista. Näitä olivat hemmottelu, uni, liikunta, musiikki ja talousasiat. Hyvinvointiviikko käsitti viisi iltapäivää, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat jalkahoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijat sekä Pohjois-Karjalan Marttojen kotitalousasiantuntija. Hyvinvointiviikolla jumpattiin ja pelattiin pihapelejä. Sairaanhoitajaopiskelijat mittasivat verenpaineita ja -sokereita, sekä kertoivat mielenkiintoisia asioita unesta ja ravinnosta. Talousasiat koskettavat meitä kaikkia, mutta eivät välttämättä ole aina niitä helpoimpia hoidettavia -niihin saatiin vinkkejä Marttojen kotitalousasiantuntijalta. Jalkahoitajaopiskelijat piirsivät yksilölliset jalkareseptit oikean kokoisten kenkien ostoa helpottamaan, sekä antoivat hyviä neuvoja sukka- ja kenkäasioihin ja jalkojen omaan hoitoon. Hyvinvointiviikolla opeteltiin myös valmistamaan smoothieta kauden vihanneksista ja herkuteltiin mehulla sekä Oreo-kekseillä.
Pohdinta
Hyvinvointi koskettaa meistä jokaista. Hyvinvointiviikon organisoiminen onnistui mielestämme hyvin ja yhteistyökumppanit tekivät iltapäivistä erittäin vaihtelevat ja mielenkiintoiset. Teemaviikon aiheiden ideointi yhdessä asiakkaiden kanssa mahdollisti sen, että iltapäivien toteutuksesta löytyi lähes jokaiselle mieluista sisältöä. Asiakkaiden antaman palautteen perusteella muutama toive jäi myös vielä tämän viikon aikana toteutumatta, joten tarvetta tällaisille teemapäiville on edelleen. Kehittämistyömme tavoitteen mukaisesti yhteistyö eri oppilaitosten kanssa jatkuu ja erilaiset teemapäivät / -viikot tulevat olemaan osa Kuntokievarin vuoden kiertoa myös jatkossa. Asiakkaiden ja ohjaajien palautteen perusteella voidaankin tehdä johtopäätös, että yhdessä suunnittelemalla saadaan aikaan toimintaa, joka tuo iloa ja vaihtelua koko Kuntokievarin yhteisölle.
Lähteet: Heikkinen-Peltonen, R., Innamaa, M. & Virta, M. 2019. Mieli ja terveys. Keuruu. Otavan Kirjapaino OY. Hietaharju, P. & Nuuttila, M. 2010. Käytännön mielenterveystyö. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ihalainen, J. Kettunen, T. 2016.Turvaverkko vai trampoliini. 10. Painos. Sanoma Pro Oy; Helsinki. Jelli. 2021. https://www.jelli.fi/yhdistykset_yhteistyossa/osallisuus/osallisuus-aineistoa/osallisuus-sanastoa/ Mielenterveystalo. 2021. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/arjenperusteet.aspx Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021a. Positiivinen mielenterveys. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021b. Osallisuuden edistäminen. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet
Kristallin valoa pandemia tunnelissa
Tuurin Matka
Viimeiset pari vuotta on ollut yhtä korona kurimusta, kun kaikki kohtaamisen kahvilat ovat olleet katkolla ja matkustaminen melkein rikos.
Tämä on tarkoittanut sitä, että edes yhdistyksen perinteeksi muodostuneet kesämatkat eivät ole toteutuneet.
Vaikka pandemiassa on vielä paljon jäljellä, niin rokotuskattavuuden myötä on tilanne parantui sen verran, että oli mahdollista hypätä yhdistyksen matkoilla jo käsitteeksi tulleen Hannun kyytiin ja suunnata kohti Tuurin kyläkauppaa.
Ihan siis ulkomaille ei vielä päästy, mutta “kyläkauppa” antoi aimo annoksen ison maailman tuulahdusta, tavara hyllyillä joita oli silmän kantamattomiin, ja jossa voi shoppailla koko päivän kastumatta, vaikka ulkona sataisi.
Matkan ensimmäinen ilta kului mukavasti tutustumalla upeisiin huoneisiin joiden korkeat katot ja kiilto tekivät pysyvän vaikutuksen matkailijoihin. Itse kyläkauppa oli vaikuttava ilmestys, vaikka Joensuussa on vertailukohteeksi yksi suomen isoimpia Prisma kauppoja. Niin tuurin kyläkauppa vei voiton omintakeisella, jopa hieman Disneyland tyylisellä vaikutteillaan.
Aakkosketjujen maailmassa on aina virkistävää törmätä tuulahdukseen erillaisuudesta joka meidän pitäisi muistaa myös muussa kansakäymisessä.
Tyhjin vatsoin ei shoppailu syöksyä tarvinnut tehdä, sillä matkaan kuului ruokailut, molempina päivinä.
Paluu päivän kohokohtana oli vierailu Ähtärin eläinpuistossa. Eläinpuiston vetonaulana on hiljattain suomeen saapuneet pandat, jotka ottivat vierailijat vastaan rauhallisesti nukkumalla.
Vetonaulojen lisäksi eläinpuistossa on paljon muutakin nähtävää, ja aika tahtoi jopa loppua kesken, ihmisiltä jotka olisivat halunneet käydä tutustumassa kaikkiin eläimiin. Matka ja panda teema kuitenkin jatkui, kun seuraava rasti oli Pandan karkkitehtaan myymälässä jyväskylässä.
Matka oli oikein onnistunut, ja bussissa virisikin keskustelu siitä, milloin pääsemmekään seuraavalle matkalle. Joko ensi kesänä? Viron matkan suunnitelmat olivat jo valmiina, kunnes korona tuli ja pilasi senkin.
Onnea Pohjois-Karjalan mielenterveyden tuki Ry.
Yhdistys täytti viisikymmentä vuotta kevättalvesta, mutta juhlia päätettiin siirtää paremman rokote kattavuuden toivossa loppukesään. Juhlia päästiin pitämään ennakkoluulottomasti elokuun kolmastoista päivä perjantaina.
Synttärijuhlat koostuivat kahdesta osasta. Kerubin juhlasalissa pidetyssä seminaarista, jossa juhlaesitelmän mielenterveyden muodonmuutoksista piti tutkija, kirjailija ja toimittaja Markku Salo. Laajassa juhlapuheessa hän pohdiskeli, että onko mielenterveyden kannalta olennaista perinteiset psykososiaaliseen asemaan vaikuttavat tekijät, vai olisiko olennaisempaa sittenkin aika.
Esitelmässä hän paneutui myös markkinatalouden ongelmiin mielenterveyden ja yksilön näkökulmasta. Erityisesti asumispalvelut ja niiden järjestäminen voittoa tavoittelevien kansainvälisten suuryritysten toimesta ja sosiaalinen yritystoiminta nousivat esille esitelmän loppu puoliskolla.
Seminaarin muut juhlapuhujat edustivat kattavaa läpileikkausta koko suomalaisesta yhteiskunnasta, kuntoutujan, yhdistyksen, kaupungin, maakunnan, ja aina valtion tasolla. Markku Salon globaaleja viittauksia unohtamatta. Puheita kuunnellessa sai hyvän käsityksen siitä, miten laaja asia mieli, ja sen terveys on.
Seminaariin osallistui arviolta noin 60 henkeä paikanpäältä, ja noin kaksikymmentäviisi henkeä etäyhteyksin.
Juhlan jälkimmäinen osuus oli kaikille avoin musiikkitapahtuma ilosaaressa. Esiintyjäkattaus oli vahvasti yhdistyksen näköinen, ja illan aloitti freestyle rapin suomenmestari Pure.
Iltaa jatkoi Trio pohjalta, ja isoimmalla pumpulla paikalle saapui Pate Freeman ja Orient express.
Ehkä kesän parasta iltaa Ilosaaressa oli viettämässä järjestysmiesten laskurien mukaan 495 henkeä, mutta osa ihmisistä nautti musiikista alueen ulkopuolella. Osa rennosti rannalla, ja toiset taas sihi-juomalasin kanssa Kerubin terassilla.
Ilman koronaa väkeä olisi saattanut olla kaksin tai kolmin kerroin, mutta nyt turvavälien ylläpitäminen oli helppoa.
Verkottoitumista verkoissa.
Siun soten miepä palveluiden ja yhdistysten välinen YTY toiminta on päässyt hyvin käyntiin muutaman vuoden aikana. Yhteistyö alkaa saada yhä monimuotoisempia muotoja, kun yhä useampi alue ja toimija pääsee mukaan.
Kevään aikana on YTY kokouksia pidetty muunmoassa Siun-Soten viheralueilla. Tässä tapauksessa viheralueiksi kutsutaan maakunnan alueita jotka sijoittuvat Joensuun ja vaarakarjalan väliin, käsittäen Kontiolahden, Enon, Uimaharjun ja Hammaslahden.
Vaikka alueita yhdistää näennäisesti Joensuun palveluiden läheisyys, vaihtelee ihmisten asiointi alueet voimakkaasti yhteyksien mukaan. Tämä asettaa omanlaisiaan haasteita jokaiselle paikkakunnalle. Lisäksi korona aika tuo haasteensa, kaikkialle, mutta erityisen huolestuneita syrjäytymisestä ollaan pienemmillä paikkakunnilla esimerkiksi Enossa ja Uimaharjussa, jossa huoli ihmisten hyvinvoinnista tulee esiin keskusteluissa.
Hyvää ruokaa hyvässä seurassa
Jos kävijöiden näkökulmasta joutuisi nostamaan yhden toiminnan ylitse muiden, se voisi olla erilaiset ruokaan liittyvät ryhmät. Siksi yhteistyö Marttojen, ja erityisesti Marttojen Viirihankkeen kanssa on ollut haluttua. Sopivien tilojen löytäminen maakunnasta on asettanut omat rajoitteensa, mutta yhteistyö paikallisten marttojen ja esim. seurakuntien kanssa näyttää yhteistyötoiminnan parhaita puolia.
Jos yllätyksiä ei tule, uuden ”ruokaryhmän” pitäisi aloittaa Uimaharjussa jo kesän aikana.
Kylläinen maha ei ole ainoa yhteistyön muoto, eikä niitä kaikkia muotoja tässä kerkiä mainitsemaan, mutta toinen mainitsemisen arvoinen yhteistyömuoto voisi olla mielenterveysomaisten järjestön Finfamin järjestämät etä tapaamiset Miepän asiakkaiden kanssa. Tapaamisissa on tarkoitus katkaista monisukupolvista mielenterveysongelmien periytymistä ja antaa työkaluja omaan jaksamiseen ja tilanteen hallitsemiseen. Tilanteessa jossa sekä huoli itsestä että läheisestä on korostunut.
Pohjois-Karjalan mielenterveys omaiset, tarjoaa muutenkin laajaa toimintaa ja yhteistyö mahdollisuuksia kuntotujille, ja erityisesti heidän omaisilleen. Niihin kannattaa tutustua yhdistyksen nettisivuilla.
Myös muualla maakunnassa tapahtuu, kunniamaininnan voisi antaa vuoden alusta aloittaneelle ARMI hankkeelle. Vuoden vaihteessa aloittaneessa hankkeessa on jo kova vauhti päällä, ja ehkä kuulemme myöhemmissä lehdissä lisää.
Uusia Yty kokouksia on tarkoitus pitää elokuussa, toivottavasti tilanne silloin on helpompi yhteistoiminnan järejstämiseen, sillä paineet ”koronavelan” korjaamiseen mielenterveys ja päihde kentällä on suuret. Samaan aikaan resurssit eivät ole kasvaneet, ja hankemaailman puolella jaetaan jopa uutta niukkuutta. Siksi yhteistyöltä odotetaan paljon.
Oletko koskaan miettinyt, millaisia jälkiä kiusaaminen jättää?
Tänä vuonna se tulee jättämään näkyviä, ja ennen kaikkea mieleen painuvia jälkiä, lyhytelokuvan muodossa. Karelian ammattikorkeakoulun opsikelita työstävät peräti kolmea lyhyt elokuvaa, jotka käsittelevät kolmen eri tarinan kautta kiusaamista, niiden kokemuksia, ja sitä kuinka pitkät jäljet kiusaaminen jättää.
Kiusaamistarnioiden tie valkokankaalle on ollut vaihderikas. Kiusaamisen kokemukset ovat olleet niin rajuja ja mieleenpainuvia, ettei monikaan ole ollut valmis käsittelemään niitä uudestaan käsikirjoituksia varten.
Siksi opiskelijoiden kirjoittamat käsikirjoitukset ovat pääosin fiktiivisiä mutta niiden inspiraation lähteenä on toiminut ihmisten oikeat kokemukset.
Kiusoitellen on todettava että elokuvat eivät ole vielä tätä kirjoitettaessa katsottavissa missään, tai edes valmiit.
Kuvaukset on tehty, ja elokuvia leikataan kovaa vauhtia, kohti lopullista muotoaan. Lyhytelokuvat ovat osa Kiusaaminen Jättää Jäljet kampanjaa, ja niitä on tarkoitus esittää tulevan kauden aikana osana kiusaamisen vastaista kampanjaa niin kouluilla, kuin netissäkin.
Koronaturvallista ryhmätoimintaa
Miia-Liisa Termonen, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Koronaepidemia on rajoittanut arkea monin tavoin. Paikallisesta tilanteesta riippuen kokoontumisrajoitteet ovat vaihdelleet epidemian aikana. Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n Kohtaamispaikka MieTe on järjestänyt matalan kynnyksen toimintaa vallitsevan tilanteen rajoittamien mahdollisuuksien mukaan. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä yli 20 hengen kokoontuminen on kielletty aluehallintoviraston päätöksellä ja sisätiloissa tapahtuvaa aikuisten ryhmätoimintaa suositellaan välttämään (Siun sote 2021). Tämän mukaisesti MieTe sali on avoinna iltapäivisin kahvitteluun ja oleskeluun kahdenkymmenen hengen kokoontumisrajaan saakka, mutta fyysisesti läsnäoleva ryhmätoiminta on suositusten mukaisesti tauolla (Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry 2021). Sosionomi-opintoihini kuuluvassa syventävässä kehittämistyön harjoittelussa kehitin yhteistyössä MieTen henkilökunnan kanssa etäryhmätoimintaa ja tartuntatautiturvallisia aktiviteetteja saliin.
Ryhmätoiminnan merkitys mielenterveyskuntoutumiselle
Kuntoutuminen voidaan määritellä elämänlaadun parantamisena. Kuntoutumisprosessi on aina yksilöllinen ja vaatii kuntoutujan omia valintoja omien kuntoutumistavoitteidensa mukaisesti. Kuntoutumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin, vaan palveluista ja vertaisista voi saada tukea. Ryhmässä pääsee peilaamaan omaa kokemustaan toisten tarinoihin. Toisten ryhmäläisten ajatusten kuuleminen voi antaa uusia näkökulmia omaan tilanteeseen. Toiminnallisissa ryhmissä sosiaalinen vuorovaikutus yhdistyy mielekkääseen tekemiseen. (Koskisuu 2004, 28, 30–31, 169.)
Sosiaaliset suhteet ja tiivis yhteydenpito ovat tärkeä tekijä mielen hyvinvoinnille. THL:n POMELA-kyselyn mukaan ystävien puute on yhteydessä matalaan mielen hyvinvointiin. Lisäksi korkea mielen hyvinvointi on harvinaista, mikäli henkilö on sosiaalisesti yhteydessä toisiin harvemmin kuin kerran viikossa. (Tamminen, Pasanen, Martelin, Mankinen & Solin 2020, 1–3.) Sosiaalisten suhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen ovat siis tärkeitä mielenterveyden ylläpitämisessä. Vertaistuki voi lisätä toivoa tulevaan, kasvattaa itseluottamusta ja helpottaa vastoinkäymisten kohtaamista (McColl, Rideout, Parmar & Abba-Aji 2014, 250).
Ryhmätoiminta etäyhteydellä
Etäyhteydellä fyysisesti eri paikoissa olevat henkilöt voivat internetin välityksellä olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään. MieTen etätapaamisissa käyttämä Teams -sovellus mahdollistaa sekä videokuvan että puheen lähettämisen, joten toiset osallistujat voi sekä nähdä että kuulla. Toisin kuin fyysisesti samassa paikassa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, etätapaamisissa voi halutessaan katkaista oman videokuvansa tai mykistää äänensä. Myös tapaamisen keskellä on siten mahdollista ottaa itselleen omaa tilaa.
Koronatartuntojen välttäminen on tällä hetkellä akuutti syy ryhmätoiminnan järjestämiseen virtuaalisesti. Pitkät etäisyydet tai liikkumisvaikeudet ovat monille haasteita osallistumisessa fyysisesti läsnäoleviin ryhmätapaamisiin myös epidemian ulkopuolella. Siten etätapaamisten järjestäminen lisää ryhmätoiminnan saavutettavuutta. Tutkimukset osoittavat, että etäyhteydelläkin tapahtuva vertaistuki edistää elämäntyytyväisyyttä ja elämänhallintaa sekä luo yhteisöön kuuluvuuden tunnetta. (McColl ym. 2014, 251–252.)
Kynnys etätapaamisiin osallistumiseen
Monille etäyhteydellä tapahtuvat tapaamiset ovat uutta ja outoa. Vaikka älypuhelimet ovat nykyään yleisiä, ei kaikilla kuitenkaan ole käytössään tarvittavaa laitetta tai taitoa laitteen käyttöön. (Myller 2021.) Eri sovelluksia etätapaamisten järjestämiselle on lukuisia, joten saattaa joutua opettelemaan uuden ohjelman, vaikka digimaailma olisikin tuttu. MieTen henkilökunta ohjaa mielellään parhaan kykynsä mukaan ja myös nimenomaista digineuvontaa on saatavilla.
Joitakin etätapaamiset eivät yksinkertaisesti kiinnosta, vaan ryhmätoiminta on heille mielekästä juuri siinä, että tulee lähdettyä pois kotoa. Saattaa lisäksi olla, ettei tuttua korttipeliä pysty pelaamaan toisten kanssa etäyhteydellä. Etäyhteydellä voi kuitenkin jumpata ja pelata erilaisia sanapelejä tai selättää tietovisoja ja kilpailla mysteeriäänien tunnistamisessa tai aarteenetsinnässä. Uusi seurapeli tai viisi muutakaan ei välttämättä lyö vertoja omalle lempipelille, mutta kokeilemalla saattaa löytää entistä mieluisampaa tekemistä. Niin saman pöydän ääressä kuin etäyhteydelläkin voidaan ottaa mittaa siitä, kuka keksii eniten hedelmiä tai Disney-hahmoja ja kuka arvaa ensimmäisenä mistä eläimestä tai yhdyssanasta on kyse. Suurin kynnys koronaturvalliseen toimintaan on meidän jokaisen omissa mukavuusalueissa ja miten olemme valmiita niissä joustamaan oman ja toisten tartuntatautiturvallisuuden hyväksi.
Pohdinta
Etätapahtumat ovat välttämättömiä koronaepidemian aikaansaamassa nykytodellisuudessa. Etäryhmätoiminta on tarjolla kaikille asuinpaikasta, liikuntakyvystä, riskiryhmästatuksesta tai flunssaoireista riippumatta. On vaikea innostua välttämättömästä pahasta, mutta entä välttämättömästä hyvästä?
Lähteet
Koskisuu, J. 2004. Eri teitä perille: Mitä mielenterveyskuntoutus on? Helsinki: Edita.
McColl, L., Rideout, P.E., Parmar, T.N. & Abba-Aji, A. 2014. Peer support intervention through mobile application: An integrative literature review and future directions. Canadian Psychology 55 (4), 250–257.
Myller, J. 2021. Digiloikka. Kaiku 1/2021, 3.
Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry. 2021. Kohtaamispaikka MieTe.
Siun sote. 2021. Alueelliset suositukset ja rajoitukset.
Tamminen, N., Pasanen, T., Martelin, T., Mankinen, K. & Solin, P. 2020. Sosiaaliset suhteet tärkeitä yksinasuvien positiiviselle mielenterveydelle. Tutkimuksia tiiviisti 27/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hankkeiden päätös seminaareja.
Vuoden loppu saattoi myös monen hankkeen päätökseen. Mielenterveys-kuntoutujien arkeen apua tuonut kolmivuotinen aulis hanke päättyi vuodenvaihteessa. Hankkeen aikana kertyneet lukuisat matkapäivät kertovat omaa kieltään, kuinka kovasti arjen apua maakunnassa tarvitaan.
Myös opinnollistavan kuntoutuksen hanke päättyi vuodenvaihteessa. Hanke tuki kuuttakymmentäkuutta nuorta opinnoissaan eteenpäin. Heistä valmistui hankkeen aikana 16 henkeä, ja vain 11 eteni opinnoissa hitaasti, tai ei ollenkaan.
OoKoo hankkeen henkisenä manttelinperijänä toimii kuitenkin NUOTTI valmennus.
Nuotti valmennus on nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta. Sinne voi hakeutua kelan kautta ilman lääkärinlausuntoa, mikäli toimintakyky on olennaisesti heikentynyt joillain osa-alueilla.
Korona on odotetusti vaikuttanut myös hanke rahoituksiin. Vaikka Pohjois-Karjala pärjää hyvin esim. Stean rahoitusten vertailussa, niin erityisesti maakunnassa hankerahoituksen tarve on käsin kosketeltava.
“Merkityksellisyyden tunne tulee siitä, että kuuluu johonkin”
– Vertaisohjattu ryhmätoiminta osana kohtaamispaikan toimintaa
Saara Hyvärinen & Krista Väyrynen, sosionomiopiskelijat, Karelia ammattikorkeakoulu
Suoritimme sosionomiopintojemme syventävän harjoittelun Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:llä Kulttuuripaja Kuohulla. Harjoittelumme tavoitteena oli kehittää Kuohulla järjestettävää vertaisohjaajakoulutusta vertaisohjaajien tarpeita vastaavaksi. Kulttuuripaja Kuohu on Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n kolmevuotinen hanke. Se on nuorille aikuisille tarkoitettu avoin kohtaamispaikka, joka tarjoaa vertaisohjattua ryhmätoimintaa sekä rennon kohtaamispaikan. Kuohulla on mahdollista hengailla olohuoneessa televisiota katsellen, taidehuoneessa on mahdollista maalata sekä antaa luovuuden virrata ja rentoutumishuone mahdollistaa tilan rauhoittumiselle ja rentoutumiselle. Kuohun uusi keittiö tarjoaa hyvät puitteet leipomiselle. Kulttuuripajan toimintaa toteuttavat koulutetut vertaisohjaajat yhdessä työntekijöiden kanssa. (Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry, 2020.) Toiminta on suunnattu 18–35-vuotiaille, mutta vertaisohjaajakoulutukseen voivat hakeutua myös yli 35-vuotiaat koulutuksesta kiinnostuneet.
Vertaisohjaajakoulutus osana Kulttuuripaja Kuohun toimintaa
Kuohu järjestää vertaisohjaajakoulutusta, jonka jälkeen koulutuksen käyneet vertaisohjaajat voivat järjestää toisille kävijöille oman mielenkiintonsa ja osaamisensa mukaista ryhmätoimintaa. Kuohulla toimii vertaisohjaajien vetämänä esimerkiksi erilaisia musiikki-, taide-, peli- ja liikuntaryhmiä. Kulttuuripajan vertaisohjaajakoulutus pohjautuu GFP (Guided Functional Peer Support, Ohjattu toiminnallinen vertaistuki) -malliin. GFP-malli perustuu ajatukseen, että jokainen on hyvä jossain ja yksilön voimavaroja voidaan vahvistaa keskinäisen vuorovaikutuksen avulla. ”Tarkoituksena on löytää omia voimavaroja yhteydessä elämänhallintaan ja erilaisten taitojen kehittämiseen.” Kulttuuripajalla nuoret kohdataan omina itsenään ilman statuksia tai diagnooseja. (Raivio, Raivio, Purola, Vuorinen & Koikkalainen 2016.) Vertaisohjaajakoulutusta järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja seuraava koulutus alkaa maaliskuussa 2021.
Vertaisryhmätoiminnan merkityksellisyys
Vertaisryhmätoiminta on tärkeää niin ryhmiin osallistujille kuin vertaisohjaajille itselleenkin. Ryhmänohjaajina vertaisohjaajat saavat tukea oman elämänsä haasteisiin, mutta pystyvät samalla olemaan tukena muille samassa elämäntilanteessa oleville. Osallistuminen ryhmätoimintoihin lisää osallistujiensa voimavaroja. (Kemppainen 2019.) Vertaistuen lisäksi vertaisohjaajuus ja vertaisryhmätoiminta vahvistavat osallistujiensa osallisuutta. Osallisuus on tuntemus, joka syntyy henkilön osallistuessa ja saadessa vaikuttaa hänelle tärkeissä yhteisöissä. Yhteisöissä osallisuus on tasa-arvoista kohtaamista ja kunnioitusta siten, että jokainen jäsen saa vaikuttaa. Kokemuksena yhteisöllisyys on yksi mielenterveyttä suojaava tekijä, joka ehkäisee esimerkiksi syrjäytymistä. Jokainen vaikuttaa eri yhteisöissä oman elämäntilanteensa mukaan. Osallisuus vahvistuu kanssakäymisen ja yhteistyön kautta henkilön pystyessä työskentelemään muiden kanssa. Osallisuus on yksilön henkilökohtaista toimintaa, jossa ihminen ottaa vastuuta toiminnastaan ja vie asioita eteenpäin. Osallisuus lisää ihmisen hyvinvointia ja jaksamista kasvattaen yhteisöllisyyden tunnetta sekä tuoden sisältöä arkeen. (Kemppainen 2019.)
Vertaisohjaajuuden merkitys
Vertaistoiminta sisältää ajatuksen siitä, ettei kukaan ole ongelmiensa kanssa yksin. Ryhmän tuki voi lisätä ihmisen elämänhallinnan tunnetta ja oppimista, kuten toisten kuuntelemista, ryhmän jäsenenä toimimista sekä itsensä ilmaisemista. Ryhmässä toimiminen opettaa vastuun ottamista sekä ryhmään että itseään koskeviin asioihin liittyen ja tukee osallistujiaan päätösten tekemisessä. Ryhmässä oleminen opettaa auttamaan toisia sekä ottamaan apua vastaan. Positiivinen kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta voi saada aikaan korjaavan kokemuksen ja kehittää näin ollen yksilön sosiaalisia taitoja. Ryhmätoiminnassa vertaiset oppivat toisiltaan, ammattilaisilta, vapaaehtoisilta sekä päinvastoin. Parhaimmillaan oppiminen on monenkeskistä kokemusten ja tiedon jakamista. (Mikkonen & Saarinen 2018.)
“Vertais- ja tukihenkilötoiminta tuottaa ruohonjuuritasolla yhteiskuntaan hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, jota viranomaistoiminta ei kykene tuottamaan. Vertaistuki ei ole tärkeää vain ongelmatilanteissa, vaan se toimii, myös arkipäivän elämänlaadun vahvistajana.”
-Kansalaisjärjestötoiminnan strategia 2010 (Vertaistoiminta kannattaa 2010.)
Vertaisohjaajakoulutuksen kehittämisestä
Kehittämistyömme tarkoituksena oli selvittää vertaisohjaajien kokemuksia nykyisestä koulutuksesta sekä sitä, onko koulutus vastannut vertaisohjaajien tarpeisiin ryhmänohjaajina. Aloitimme kehittämistyömme laatimalla haastattelukysymykset, jonka jälkeen haastattelimme koulutuksen käyneet vertaisohjaajat. Haastatteluiden jälkeen osallistuimme syksyn 2020 vertaisohjaajakoulutukseen havainnoidaksemme nykyistä vertaisohjaajakoulutusta. Koko kehittämistyömme ajan osallistimme kehittämistyön kannalta keskeisiä toimijoita, vertaisohjaajia ja Kuohun henkilökuntaa. Keskeiseksi kehittämisen kohteeksi nousi esiin käytännön harjoitusten vahvistaminen koulutuksessa. Kehitimme koulutukseen harjoituksia, joiden avulla vertaisohjaajiksi kouluttautuvat pystyvät harjoittelemaan ryhmänohjaamista jo koulutuksen aikana käytännössä. Ryhmänohjaustaitojen harjoittelu koulutuksen aikana voi lisätä vertaisohjaajien varmuutta järjestää myöhemmin ryhmätoimintaa muille ja näin myös osallistaa muita erilaisiin ryhmätoimintoihin.
Pohdinta
Kulttuuripajan toiminta on tärkeää toimintaa, jolla on myös vahva yhteiskunnallinen hyöty. Kulttuuripajan toimintaan osallistuminen voi vähentää ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä. Se tarjoaa nuorille kohtaamispaikan, jonne voi tulla viettämään aikaa toisten nuorten kanssa ja tulla hyväksytyksi omana itsenään. Joillekin Kulttuuripaja Kuohu voi olla ainoa paikka nähdä toisia ihmisiä sekä olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Sen on myös kuvattu olevan ainoa syy poistua kotoa kokonaisen viikon aikana. Kulttuuripaja Kuohulla sekä sen kaltaisilla kohtaamispaikoilla on selvästi merkittävä rooli ihmisten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuohu edistää toiminnallaan nuorten osallisuutta, hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta, – nuorilla on paikka, jonne mennä.
Lähteet: Kemppainen,S-M.2019. Vertaisuuden äärellä. Kainuun Kulttuuripaja Marilynin syventävän vertaisohjaajakoulutuksen kehittäminen. Savonia ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.2019. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267465/Kemppainen_Sanna-Mari.pdf?sequence=2&isAllowed=y Mikkonen I., & Saarinen A. 2018. Vertaistuki sosiaali- ja terveysalalla. Tietosanoma Oy. Helsinki. Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry. 2020. Kulttuuripaja Kuohu.http://www.pkmielenterveydentuki.fi/kulttuuripaja-kuohu Raivio, M., Raivio, J., Purola, A., Vuorinen, M. & Koikkalainen, R. 2016. Minun kulttuuripajani. Tarinoita toivosta, kohtaamisesta ja mielenterveydestä. Sosped säätiö:Helsinki. Vertaistoiminta kannattaa. 2010. Asumispalvelusäätiö ASPA.
Kokemusasiantuntijatoiminta edistää asiakaslähtöisen palvelun toteuttamista
Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyttä henkilöä, jolla on oma tai läheisen kokemus sairaudesta, vammasta, tietyn palvelun asiakkaana olemisesta tai haasteellisesta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijat tietävät, mitkä tekijät ovat auttaneet juuri heitä selviytymään. Tätä kokemustietoa he jakavat toisille, samassa tilanteessa oleville henkilöille, luoden toivoa niin tähän hetkeen kuin myös tulevaisuuteen. Kuntoutumistarinat ovat tärkeitä, sillä ne parantavat osallisuutta ja vahvistavat asiakkaan myönteisiä voimavaroja.
Kokemusasiantuntija voi tarjota arvokasta apua kokemustensa ja osaamisensa perusteella. Kokemusasiantuntija voi tukea asiakasta ja omaisia pärjäämään sairauden kanssa sekä toisaalta myös avustaa siinä, miten sairaalaympäristössä tai hoito- ja palveluketjun keskellä tullaan toimeen.
– Kokemusasiantuntijoiden omakohtainen kokemus on arvokasta tietoa. Tarkoituksena on olla läsnä asiakkaalle ja kulkea asiakkaan vierellä. Hoitajilla on kirjatietoa sekä kokemusasiantuntijoilla kokemustietoa, kokemusasiantuntijoita koordinoiva osastonhoitaja Tuija Kähkönen kuvailee.
Kokemusasiantuntija voi olla myös mukana kehittämässä palveluja ja tuomassa asiakkaan ääntä esiin. Kokemusasiantuntija voi antaa arvokasta näkemystä asiakkaan palvelu- ja hoitoprosessiin. Näin ollen, asiakkaat voidaan ottaa paremmin huomioon jo hoitoa suunniteltaessa. Kokemusasiantuntija ei ole hoitoalan ammattilainen, eivätkä he toiminnallaan pyri korvaamaan asiantuntijoita, vaan toimivat heidän kanssaan yhteistyössä. Siun sotessa kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty muun muassa asiakastapaamisissa, ryhmätoiminnoissa sekä osasto- ja avohoidossa.
Kokemusasiantuntijoiden toimintaa organisoi toimialuekohtaiset koordinaattorit. Koordinaattoreilta voi tiedustella kokemusasiantuntijoita erilaisiin tehtäviin. Koordinaattorit ottavat vastaan tilauspyyntöjä ja koordinoivat pyynnöt eteenpäin kokemusasiantuntijoille.
Kokemusasiantuntijalla on vahva halu auttaa muita
Uudet kokemusasiantuntijat kuvailevat, että kokemusasiantuntijatoiminnassa heitä kiehtoo työn merkityksellisyys, vertaistuen antaminen ja halu auttaa muita. Kun on itse kokenut olevansa yksin omien haasteidensa kanssa, haluaa toimia ymmärtävänä henkilönä ihmisen rinnalla, joka käy samankaltaisia asioita läpi. Omien kokemusten kautta pystyy luomaan toivoa myös muille.
– On tärkeää, että on joku, joka voi oikeasti tietää, miltä asiakkaasta tuntuu ja minkälaisia asioita hän käy läpi, kokemusasiantuntija Päivi Ollonqvist kertoo.
– Kun on itse kokenut vaikeita asioita, haluaa oman tarinansa avulla tarjota muille lohtua ja toivoa, kokemusasiantuntija Minna Tuupanen kuvailee.
Kokemusasiantuntijoilla on kyky kääntää omat vaikeat kokemukset voimavaroiksi. Kokemusasiantuntijat haluavat toiminnallaan korostaa, ettei omaa taustaa tarvitse hävetä. He haluavat kertoa omaa tarinaansa voidakseen poistaa ennakkoluuloja ja stereotypioita. Avun hakeminen on vahvuutta ja se kannattaa aina. Kuntoutumispolku voi olla pitkä, mutta yhdessä käveltynä matkaa on helpompi taittaa.
– Kun auttaa muita, auttaa samalla myös itseä. Vanhat haasteet ovat kääntyneet omaksi vahvuudeksi, kokemusasiantuntija Jussi Tolvanen pohtii.
– Olisi mahtavaa saada kevennettyä toisen sairastamisen polkua. Ettei kenenkään tarvitsisi kulkea niin kivistä polkua, minkä itse on kulkenut, kokemusasiantuntija Jussi Keskinen kuvailee.
Kokemusasiantuntijoiden keskuudessa vallitsee erittäin hyvä ilmapiiri ja kokemusasiantuntijat ovat myös tukena toisilleen. Valmistumisjuhlassa leijaili iloista puheensorinaa, naurua ja liikutuksen kyyneleitä. Kokemusasiantuntijat ovat valmiina hyppäämään uusiin haasteisiin, ja heillä on selkeä visio mielessä: pyyteetön halu auttaa muita.
– Muiden auttaminen on ollut pitkäaikainen unelmani. Haluan kertoa omaa tarinaani, omalla rehellisellä ja avoimella tyylilläni, kokemusasiantuntija Jani Nevalainen kiteyttää.
Kokemusasiantuntijat valmistuivat tukemaan asiakkaan polkua
Siun sotessa kokemusasiantuntijatoimintaa on järjestetty vuodesta 2017 saakka, jolloin ensimmäiset mielenterveys- ja päihdekokemusasiantuntijat valmistuivat. Jo seuraavana vuonna toiminta laajentui ja konservatiiviselle palvelualueelle kouluttautui kahdeksan sydän- ja diabeteskokemusasiantuntijaa. Syksyllä 2019 perhe- ja sosiaalipalvelut sekä psykiatrian klinikkaryhmä suunnittelivat yhteistyössä osaamisen kehittämisen palveluiden kanssa yhteisen kokemusasiantuntijakoulutuksen. Tammikuussa 2020 koulutus käynnistyi ja koulutusryhmässä aloitti 20 henkilöä, joilla oli omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihde-, lastensuojelu- tai vammaispalveluista. Reilu viikko sitten, 23.09.2020, heidän koulutuksensa tuli päätökseen ja oli aika jakaa todistukset uusille kokemusasiantuntijoille.
Sinullakin on superkeho
Hyvinvoinnin iltakoulu pidettiin tiistaina 13.10. kohtaamispaikka MieTeellä. Aiheena oli itsensä ja kehonsa hyväksyminen sellaisena kuin on.
Aihe on ajankohtainen näin visuaalisen viestinnän aikakautena. Päivittäin jokaisen eteen tulee toinen toistaan vaativimpia mielikuvia ulkomuodosta.
Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Pohjois-karjalan mielenterveydentuki ry:n Mielenterveyden keskusliiton ja Syömishäiriöliitto SYLI:n kanssa.
Tapahtumaa, seurasi noin kaksikymmentä ihmistä paikan päältä, ja nelisenkymmentä ihmistä nettiyhteyden kautta.
Illan puhujana toimi Kuopion SYLI-keskuksen toiminnanohjaaja Jonna Rautavirta. Hän kertoi erityisesti kehosuhteesta, ja siitä kuinka solmia rauha oman kehonsa kanssa. Siitä että maailma ei muutu vaikka oman kehon paino muuttuu kilon sinne tai tänne.
Illan aikana käytiin Jonnan johdatuksella läpi useita erilaisia voimaannuttavia harjoitteita, joilla voi parantaa omaa kehosuhdettaan. Esimerkiksi ajattelemalla, mikä on parasta kehossani?
Jonnan viesti olikin, että jokainen keho on arvokas, ja etsii kyllä itselleen yksilöllisen tasapainon.
Lopuksi Jonna antoi myös tuoreita lukuvinkkejä.
Rakas keho; Katarina Meskanen ja Heidi Strengell Pysäytä tunnesyöminen kirja; Katarina Meskanen. Mielelläni kehossani, Kohti hyväksyvää suhdetta itseeni; Minna Martin ja Petra Saariranta.
Seuraava hyvinvoinnin iltakoulu on 10.11 aiheena Hyvä, paha stressi. Voit lukea siitä lisää MTKL:n nettisivuilta.
Kuka kuuntelee leipäjonojen köyhää?
Tapahtuma pidettiin maanantaina 21.9. Joensuun Viadia-keskuksella. Tapahtumaan osallistui seitsemän panelistia yhteiskunnan eri alueilta, ja he kukin toivat esille erittäin tärkeitä asioita, joista muodostuu iso köyhyyteen vaikuttava kokonaisuus.
Manufest
Pohjois-Karjalan maakunnallisen nuorisovaltuuston järsetämä Manufest pidettiin juuri ennen koulujen syyslukukauden alkua 8.8. Nuorten itse itselleen järjestämä tapahtuma jouduttiin siirtämään koronan vuoksi kesäkuulta ja sen päätähtinä oli pääasiassa paikalliset musiikki lupaukset sekä upeat cheerleading näytökset.
Uusi Kuohu, uudet (ja vanhat) kujeet!
Kulttuuripaja Kuohu muutti toimitilansa kevään aikana Ison Myyn kolmanteen kerrokseen, toisin sanoen ihan Joensuun ytimeen. Entisen yhden huoneen ja yhden toimiston sijasta nykyisissä tiloissa on työntekijöiden omien toimistojen lisäksi kaiken kaikkiaan neljä erilaista huonetta eri toiminnoille! Olohuoneessa voi hengailla ja katsoa telkkaria toisten kanssa, taidehuoneessa voi antaa luovuuden virrata ja rentoutumishuoneeseen voi rauhoittua vaikka oman musiikin tai värityskirjan parissa. Upouusi keittiö houkuttelee leipomaan tai jopa inspiroi runoilemaan!
Kulttuuripaja Kuohu tarjoaa vertaisohjattua ryhmätoimintaa sekä rennon kohtaamispaikan, jonne voi tulla kuluttamaan aikaa esimerkiksi pelaillen tai ihan vain sohvaa kuluttaen. Kulttuuripaja Kuohun toiminta on suunnattu 18-35 –vuotiaille nuorille aikuisille, mutta kaikki ovat kyllä tervetulleita tutustumaan uusiin tiloihin. Kuohun toimintaa toteuttavat koulutetut vertaisohjaajat yhdessä työntekijöiden kanssa.
Kuohun ryhmät sekä mahdolliset popup-toiminnot kesän ajalle löydät helpoiten Kuohun somesta sekä yhdistyksen nettisivuilta!
Lisätietoa Kuohun toiminnoista saat työntekijöiltä, ota rohkeasti yhteyttä! Sara Kosonen, p. 0447437724 Mirkka Sarkkinen, p. 0445503133 [email protected]
Ystävänpäivä vierähti ystävällisesti kakkukahvin ja kirjojen julkistuksen merkeissä.
Kaamos masennuksen karkotusta karaokella
Teksti: Juha Myller Kuvat: H. Rotta
Mielenterveysmessut 2019
Siun sote ja Pohjois-Karjalan mielenterveydentuki Ry näkyivät yhdessä mielenterveysmessuilla. Helsingin kulttuuritaloon, oli asettautunut noin viisikymmentä näytteilleasettajaa eri kansalais- ja ammattiryhmistä ympäri suomea, jotka tavalla tai toisella liittyivät mielen hyvinvointiin.
Messuilla oli noin kymmenkunta maksullista seminaaria, joissa maan johtavat asiantuntijat kertoivat alan viimeisimmistä tuulista. Maksullisten seminaarien lisäksi ohjelmaan kuului lukuisia info tilaisuuksia, ja kokemus pohjaisia tarinoita, joihin oli vapaapääsy.
