Koronaepidemia on rajoittanut arkea monin tavoin. Paikallisesta tilanteesta riippuen kokoontumisrajoitteet ovat vaihdelleet epidemian aikana. Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n Kohtaamispaikka MieTe on järjestänyt matalan kynnyksen toimintaa vallitsevan tilanteen rajoittamien mahdollisuuksien mukaan. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä yli 20 hengen kokoontuminen on kielletty aluehallintoviraston päätöksellä ja sisätiloissa tapahtuvaa aikuisten ryhmätoimintaa suositellaan välttämään (Siun sote 2021). Tämän mukaisesti MieTe sali on avoinna iltapäivisin kahvitteluun ja oleskeluun kahdenkymmenen hengen kokoontumisrajaan saakka, mutta fyysisesti läsnäoleva ryhmätoiminta on suositusten mukaisesti tauolla (Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry 2021). Sosionomi-opintoihini kuuluvassa syventävässä kehittämistyön harjoittelussa kehitin yhteistyössä MieTen henkilökunnan kanssa etäryhmätoimintaa ja tartuntatautiturvallisia aktiviteetteja saliin.
Ryhmätoiminnan merkitys mielenterveyskuntoutumiselle
Kuntoutuminen voidaan määritellä elämänlaadun parantamisena. Kuntoutumisprosessi on aina yksilöllinen ja vaatii kuntoutujan omia valintoja omien kuntoutumistavoitteidensa mukaisesti. Kuntoutumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin, vaan palveluista ja vertaisista voi saada tukea. Ryhmässä pääsee peilaamaan omaa kokemustaan toisten tarinoihin. Toisten ryhmäläisten ajatusten kuuleminen voi antaa uusia näkökulmia omaan tilanteeseen. Toiminnallisissa ryhmissä sosiaalinen vuorovaikutus yhdistyy mielekkääseen tekemiseen. (Koskisuu 2004, 28, 30–31, 169.)
Sosiaaliset suhteet ja tiivis yhteydenpito ovat tärkeä tekijä mielen hyvinvoinnille. THL:n POMELA-kyselyn mukaan ystävien puute on yhteydessä matalaan mielen hyvinvointiin. Lisäksi korkea mielen hyvinvointi on harvinaista, mikäli henkilö on sosiaalisesti yhteydessä toisiin harvemmin kuin kerran viikossa. (Tamminen, Pasanen, Martelin, Mankinen & Solin 2020, 1–3.) Sosiaalisten suhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen ovat siis tärkeitä mielenterveyden ylläpitämisessä. Vertaistuki voi lisätä toivoa tulevaan, kasvattaa itseluottamusta ja helpottaa vastoinkäymisten kohtaamista (McColl, Rideout, Parmar & Abba-Aji 2014, 250).
Ryhmätoiminta etäyhteydellä
Etäyhteydellä fyysisesti eri paikoissa olevat henkilöt voivat internetin välityksellä olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään. MieTen etätapaamisissa käyttämä Teams -sovellus mahdollistaa sekä videokuvan että puheen lähettämisen, joten toiset osallistujat voi sekä nähdä että kuulla. Toisin kuin fyysisesti samassa paikassa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, etätapaamisissa voi halutessaan katkaista oman videokuvansa tai mykistää äänensä. Myös tapaamisen keskellä on siten mahdollista ottaa itselleen omaa tilaa.
Koronatartuntojen välttäminen on tällä hetkellä akuutti syy ryhmätoiminnan järjestämiseen virtuaalisesti. Pitkät etäisyydet tai liikkumisvaikeudet ovat monille haasteita osallistumisessa fyysisesti läsnäoleviin ryhmätapaamisiin myös epidemian ulkopuolella. Siten etätapaamisten järjestäminen lisää ryhmätoiminnan saavutettavuutta. Tutkimukset osoittavat, että etäyhteydelläkin tapahtuva vertaistuki edistää elämäntyytyväisyyttä ja elämänhallintaa sekä luo yhteisöön kuuluvuuden tunnetta. (McColl ym. 2014, 251–252.)
Kynnys etätapaamisiin osallistumiseen
Monille etäyhteydellä tapahtuvat tapaamiset ovat uutta ja outoa. Vaikka älypuhelimet ovat nykyään yleisiä, ei kaikilla kuitenkaan ole käytössään tarvittavaa laitetta tai taitoa laitteen käyttöön. (Myller 2021.) Eri sovelluksia etätapaamisten järjestämiselle on lukuisia, joten saattaa joutua opettelemaan uuden ohjelman, vaikka digimaailma olisikin tuttu. MieTen henkilökunta ohjaa mielellään parhaan kykynsä mukaan ja myös nimenomaista digineuvontaa on saatavilla.
Joitakin etätapaamiset eivät yksinkertaisesti kiinnosta, vaan ryhmätoiminta on heille mielekästä juuri siinä, että tulee lähdettyä pois kotoa. Saattaa lisäksi olla, ettei tuttua korttipeliä pysty pelaamaan toisten kanssa etäyhteydellä. Etäyhteydellä voi kuitenkin jumpata ja pelata erilaisia sanapelejä tai selättää tietovisoja ja kilpailla mysteeriäänien tunnistamisessa tai aarteenetsinnässä. Uusi seurapeli tai viisi muutakaan ei välttämättä lyö vertoja omalle lempipelille, mutta kokeilemalla saattaa löytää entistä mieluisampaa tekemistä. Niin saman pöydän ääressä kuin etäyhteydelläkin voidaan ottaa mittaa siitä, kuka keksii eniten hedelmiä tai Disney-hahmoja ja kuka arvaa ensimmäisenä mistä eläimestä tai yhdyssanasta on kyse. Suurin kynnys koronaturvalliseen toimintaan on meidän jokaisen omissa mukavuusalueissa ja miten olemme valmiita niissä joustamaan oman ja toisten tartuntatautiturvallisuuden hyväksi.
Pohdinta
Etätapahtumat ovat välttämättömiä koronaepidemian aikaansaamassa nykytodellisuudessa. Etäryhmätoiminta on tarjolla kaikille asuinpaikasta, liikuntakyvystä, riskiryhmästatuksesta tai flunssaoireista riippumatta. On vaikea innostua välttämättömästä pahasta, mutta entä välttämättömästä hyvästä?
Lähteet Koskisuu, J. 2004. Eri teitä perille: Mitä mielenterveyskuntoutus on? Helsinki: Edita. McColl, L., Rideout, P.E., Parmar, T.N. & Abba-Aji, A. 2014. Peer support intervention through mobile application: An integrative literature review and future directions. Canadian Psychology 55 (4), 250–257. Myller, J. 2021. Digiloikka. Kaiku 1/2021, 3. Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry. 2021. Kohtaamispaikka MieTe. Siun sote. 2021. Alueelliset suositukset ja rajoitukset. Tamminen, N., Pasanen, T., Martelin, T., Mankinen, K. & Solin, P. 2020. Sosiaaliset suhteet tärkeitä yksinasuvien positiiviselle mielenterveydelle. Tutkimuksia tiiviisti 27/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.