Sote- ja mielenterveysala on suurien haasteiden ja muutosten edessä. Samat haasteet näkyvät myös mielenterveydessä ja mielenterveysjärjestöjen toiminnassa.
Mielenterveyden Keskusliiton järjestämässä itäsuomen järjrestöpäivässä otettiin katsausta tilanteeseen. Liiton kehitysjohtajan Janne Jalavan mukaan järjestötoiminnan kynnystä on madallettava entisestään ja toimintaa oon saatava jokaisen kunnan alueelle.
Janne Jalavan esittelemä mielenterveysbarometri mittaa säännöllisesti ilmiöitä ja asenteita mielenterveyden ympärillä.
Barometrin mukaan 83% kyselyyn vastanneista mielenterveyskuntoutujista hakisi apua mielenterveysjärjestöistä. Edelle kiirii ainoastaan mielenterveystoimistot ja psykiatriset poliklinikat 90% tuloksella, ja taakse jää esimerkiksi kevään ja kesän aikana kovaankin arvokeskusteluun noussut työterveys-/opiskelijaterveydenhuolto josta apua hakisi vain 52% vastanneista kuntoutujista.
Mielenterveysjärjestöillä on siis hyvin vaikuttava rooli mielenterveyskentällä. Järjestöjen haasteina on kentän ja rahoituksen pirstaleisuus, ja se että niitä ei tunneta.
Positiivisena piirteenä barometri kertoo asenteiden hienoisesta parantumisesta, mikä näkyy siinä, että miten naapurissa asuvaan mahdolliseen mielenterveyskuntoutujaan suhtaudutaan.
Siun-Soten puheenvuorossa kumppanuuspäällikkö Maarita Mannelin esitteli Sote-uudistuksen painopisteitä. Palvelun yhdenvertaisuus, laatu, kustannusten hallinta, ja eritoten panotus ennaltaehkäisevään toimintaan.
Puheenvuorossaan Maarita otti esille myös osallisuuden, jota tulevalla hyvinvointialueella pyritään huomiomaan monipuolisesti.
Asukasosallisuuden tarkoituksena on ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa päätöksentekoon ja palveluihin.
Asiakasosallisuudessa on tarkoitus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun ja asiakaspalautteella kerätään tietoja miten näissä toimissa on onnistuttu.
Hyte alueella on tarkoitus jatkossa tehdä yhteistyö ja kumppanuus sopimuksia yhdistysten kanssa, jotka auttaisivat yhdistyksiä jatkamaan heidän tarjoamaa toimintaa, joka on toiminut aikaisemmin kuntien avustusten voimin.
Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys panostaa laajasti hyvinvoivaan ja elävään järjestötyöhön. Järjestöissä nousee esille harrastus- ja virkistystoiminta. Tapaamiset, kerhot, ryhmät, ja vapaaehtoistoiminta yleisesti. Kaikkia niitä voi pitää mielenterveyden suojatekijöinä.
Näitä asioita yhdistyksessä edistetään noin kymmenellä eri hankkeella jotka kattavasti yksilöiden osallisuudella, järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Yksi konkreettisimmista muodoista tukea järjestökenttää on ollut yhdistysten tarjoamasta toiminnasta kertova Jelli.fi sivusto. Tämä sivusto on yhdistymässä Lähellä.fi palveluun ja jatkossa vastaavat tiedot löytyvät sieltä.