Mielen hyvinvoinnin vaikutus perheeseen ja työhön seminaari pidettiin maaliskuun puolessa välin. Laajaa aihealuetta oli valottamassa peräti kuusi puhujaa. Kati Huovinen, Sanni Penttilä, Jertta Harinen, Eero Mononen, Johanna Turunen, ja Esa Sivonen. Laajasta asiantuntemuksesta huolimatta aihe on niin laaja että siitä saatiin päivän aikana vain pintaraapaisu.
Puhumattomuus
Useammassa puheenvuorossa tuli rivien välistä esiin puhumattomuus, yhtenä mielenterveyden
riskitekijänä. Puhumattomuus työpaikoilla johtaa ilmiselviin ongelmiin. Hyvä mieli on kuin katto päänpäällä, joka kestää sadetta. Hyvällä mielellä on tutkitusti paljon paremmat ongelmaratkaisu kyvyt, niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. Työelämässä hyvän mielen pahin vihollinen lienee krooninen stressi.
Sama puhumattomuus nousi esille myös perheen keskellä. Hyvä turvallinen arki on edellytys mielen hyvinvoinnille. Sen toisessa ääripäässä on ongelmat joista ei puhuta. Äärimmäisyydessään vaikka lähisuhdeväkivalta.
Lasten ja nuorten kohdalla puhumattomuus on ehkä vielä monimutkaisempi asia. Jos lapsi ei tunne sitä turvallista arkea, niin hän jää puhumattomaksi kunnes ongelmat ovat niin isoja, että he puhuvat
puolestaan. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta.
Kokemusasiantuntija puheenvuorossaan Eero Mononen, kävi läpi oikeastaan nämä kaikki asiat oman elämän kokemuksen kautta. Kiusaamiset koulussa, opiskelujen haasteet, työelämän kiemurat perhe elämää unohtamatta.
Asialle tehdään myös paljon. Kuntouttava työtoiminta on yksi tapa, miten ihmisiä autetaan työelämän pariin. Toinen konkreettinen ja uusi tapa on Pohjois-Karjalan mielenterveydentuen alaisuudessa aloittanut AVE hanke.
Seminaarin todellinen valopilkku oli kuitenkin Jatta Jenina ja hänen kauniit kappaleensa sähköpianolla soitettuna.