Suoritimme sosionomiopintojemme syventävän harjoittelun Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:llä Kulttuuripaja Kuohulla. Harjoittelumme tavoitteena oli kehittää Kuohulla järjestettävää vertaisohjaajakoulutusta vertaisohjaajien tarpeita vastaavaksi. Kulttuuripaja Kuohu on Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n kolmevuotinen hanke. Se on nuorille aikuisille tarkoitettu avoin kohtaamispaikka, joka tarjoaa vertaisohjattua ryhmätoimintaa sekä rennon kohtaamispaikan. Kuohulla on mahdollista hengailla olohuoneessa televisiota katsellen, taidehuoneessa on mahdollista maalata sekä antaa luovuuden virrata ja rentoutumishuone mahdollistaa tilan rauhoittumiselle ja rentoutumiselle. Kuohun uusi keittiö tarjoaa hyvät puitteet leipomiselle. Kulttuuripajan toimintaa toteuttavat koulutetut vertaisohjaajat yhdessä työntekijöiden kanssa. (Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry, 2020.) Toiminta on suunnattu 18–35-vuotiaille, mutta vertaisohjaajakoulutukseen voivat hakeutua myös yli 35-vuotiaat koulutuksesta kiinnostuneet.
Vertaisohjaajakoulutus osana Kulttuuripaja Kuohun toimintaa
Kuohu järjestää vertaisohjaajakoulutusta, jonka jälkeen koulutuksen käyneet vertaisohjaajat voivat järjestää toisille kävijöille oman mielenkiintonsa ja osaamisensa mukaista ryhmätoimintaa. Kuohulla toimii vertaisohjaajien vetämänä esimerkiksi erilaisia musiikki-, taide-, peli- ja liikuntaryhmiä. Kulttuuripajan vertaisohjaajakoulutus pohjautuu GFP (Guided Functional Peer Support, Ohjattu toiminnallinen vertaistuki) -malliin. GFP-malli perustuu ajatukseen, että jokainen on hyvä jossain ja yksilön voimavaroja voidaan vahvistaa keskinäisen vuorovaikutuksen avulla. ”Tarkoituksena on löytää omia voimavaroja yhteydessä elämänhallintaan ja erilaisten taitojen kehittämiseen.” Kulttuuripajalla nuoret kohdataan omina itsenään ilman statuksia tai diagnooseja. (Raivio, Raivio, Purola, Vuorinen & Koikkalainen 2016.) Vertaisohjaajakoulutusta järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja seuraava koulutus alkaa maaliskuussa 2021.
Vertaisryhmätoiminnan merkityksellisyys
Vertaisryhmätoiminta on tärkeää niin ryhmiin osallistujille kuin vertaisohjaajille itselleenkin. Ryhmänohjaajina vertaisohjaajat saavat tukea oman elämänsä haasteisiin, mutta pystyvät samalla olemaan tukena muille samassa elämäntilanteessa oleville. Osallistuminen ryhmätoimintoihin lisää osallistujiensa voimavaroja. (Kemppainen 2019.) Vertaistuen lisäksi vertaisohjaajuus ja vertaisryhmätoiminta vahvistavat osallistujiensa osallisuutta. Osallisuus on tuntemus, joka syntyy henkilön osallistuessa ja saadessa vaikuttaa hänelle tärkeissä yhteisöissä. Yhteisöissä osallisuus on tasa-arvoista kohtaamista ja kunnioitusta siten, että jokainen jäsen saa vaikuttaa. Kokemuksena yhteisöllisyys on yksi mielenterveyttä suojaava tekijä, joka ehkäisee esimerkiksi syrjäytymistä. Jokainen vaikuttaa eri yhteisöissä oman elämäntilanteensa mukaan. Osallisuus vahvistuu kanssakäymisen ja yhteistyön kautta henkilön pystyessä työskentelemään muiden kanssa. Osallisuus on yksilön henkilökohtaista toimintaa, jossa ihminen ottaa vastuuta toiminnastaan ja vie asioita eteenpäin. Osallisuus lisää ihmisen hyvinvointia ja jaksamista kasvattaen yhteisöllisyyden tunnetta sekä tuoden sisältöä arkeen. (Kemppainen 2019.)
Vertaisohjaajuuden merkitys
Vertaistoiminta sisältää ajatuksen siitä, ettei kukaan ole ongelmiensa kanssa yksin. Ryhmän tuki voi lisätä ihmisen elämänhallinnan tunnetta ja oppimista, kuten toisten kuuntelemista, ryhmän jäsenenä toimimista sekä itsensä ilmaisemista. Ryhmässä toimiminen opettaa vastuun ottamista sekä ryhmään että itseään koskeviin asioihin liittyen ja tukee osallistujiaan päätösten tekemisessä. Ryhmässä oleminen opettaa auttamaan toisia sekä ottamaan apua vastaan. Positiivinen kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta voi saada aikaan korjaavan kokemuksen ja kehittää näin ollen yksilön sosiaalisia taitoja. Ryhmätoiminnassa vertaiset oppivat toisiltaan, ammattilaisilta, vapaaehtoisilta sekä päinvastoin. Parhaimmillaan oppiminen on monenkeskistä kokemusten ja tiedon jakamista. (Mikkonen & Saarinen 2018.)
“Vertais- ja tukihenkilötoiminta tuottaa ruohonjuuritasolla yhteiskuntaan hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa, jota viranomaistoiminta ei kykene tuottamaan. Vertaistuki ei ole tärkeää vain ongelmatilanteissa, vaan se toimii, myös arkipäivän elämänlaadun vahvistajana.”
-Kansalaisjärjestötoiminnan strategia 2010 (Vertaistoiminta kannattaa 2010.)
Vertaisohjaajakoulutuksen kehittämisestä
Kehittämistyömme tarkoituksena oli selvittää vertaisohjaajien kokemuksia nykyisestä koulutuksesta sekä sitä, onko koulutus vastannut vertaisohjaajien tarpeisiin ryhmänohjaajina. Aloitimme kehittämistyömme laatimalla haastattelukysymykset, jonka jälkeen haastattelimme koulutuksen käyneet vertaisohjaajat. Haastatteluiden jälkeen osallistuimme syksyn 2020 vertaisohjaajakoulutukseen havainnoidaksemme nykyistä vertaisohjaajakoulutusta. Koko kehittämistyömme ajan osallistimme kehittämistyön kannalta keskeisiä toimijoita, vertaisohjaajia ja Kuohun henkilökuntaa. Keskeiseksi kehittämisen kohteeksi nousi esiin käytännön harjoitusten vahvistaminen koulutuksessa. Kehitimme koulutukseen harjoituksia, joiden avulla vertaisohjaajiksi kouluttautuvat pystyvät harjoittelemaan ryhmänohjaamista jo koulutuksen aikana käytännössä. Ryhmänohjaustaitojen harjoittelu koulutuksen aikana voi lisätä vertaisohjaajien varmuutta järjestää myöhemmin ryhmätoimintaa muille ja näin myös osallistaa muita erilaisiin ryhmätoimintoihin.
Pohdinta
Kulttuuripajan toiminta on tärkeää toimintaa, jolla on myös vahva yhteiskunnallinen hyöty. Kulttuuripajan toimintaan osallistuminen voi vähentää ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä. Se tarjoaa nuorille kohtaamispaikan, jonne voi tulla viettämään aikaa toisten nuorten kanssa ja tulla hyväksytyksi omana itsenään. Joillekin Kulttuuripaja Kuohu voi olla ainoa paikka nähdä toisia ihmisiä sekä olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Sen on myös kuvattu olevan ainoa syy poistua kotoa kokonaisen viikon aikana. Kulttuuripaja Kuohulla sekä sen kaltaisilla kohtaamispaikoilla on selvästi merkittävä rooli ihmisten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuohu edistää toiminnallaan nuorten osallisuutta, hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta, – nuorilla on paikka, jonne mennä.
Teksti: Saara Hyvärinen & Krista Väyrynen, sosionomiopiskelijat, Karelia ammattikorkeakoulu
Lähteet: Kemppainen,S-M.2019. Vertaisuuden äärellä. Kainuun Kulttuuripaja Marilynin syventävän vertaisohjaajakoulutuksen kehittäminen. Savonia ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.2019. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267465/Kemppainen_Sanna-Mari.pdf?sequence=2&isAllowed=y Mikkonen I., & Saarinen A. 2018. Vertaistuki sosiaali- ja terveysalalla. Tietosanoma Oy. Helsinki. Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry. 2020. Kulttuuripaja Kuohu.http://www.pkmielenterveydentuki.fi/kulttuuripaja-kuohu Raivio, M., Raivio, J., Purola, A., Vuorinen, M. & Koikkalainen, R. 2016. Minun kulttuuripajani. Tarinoita toivosta, kohtaamisesta ja mielenterveydestä. Sosped säätiö:Helsinki. Vertaistoiminta kannattaa. 2010. Asumispalvelusäätiö ASPA.