Suoritimme sosionomiopintoihimme kuuluvan syventävän harjoittelun Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n Kuntokievarilla Joensuussa. Kuntokievari järjestää päivä- ja työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille sekä kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Harjoittelumme tavoitteena oli elvyttää Kuntokievarin ja eri oppilaitosten välistä yhteistyötä. Kuntokievari haluaa järjestää ympäri vuoden teemapäiviä, joiden toteutukseen eri alojen opiskelijat voisivat osallistua. Kehittämistehtävänämme oli organisoida teemaviikko ja sen aiheeksi valitsimme hyvinvoinnin. Hyvinvointiviikon toteutuksesta vastasivat Riverian jalkahoitajaopiskelijat, Karelia ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat sekä Pohjois-Karjalan Martat. Yhteistyön ja teemapäivien myötä Kuntokievarin asiakkaat ja ohjaajat saavat paitsi tietoa, mutta myös uusia kokemuksia ja monipuolisuutta normaaliin arkeen. Opiskelijat puolestaan saavat oivan tilaisuuden tutustua Kuntokievarin toimintaan, kertoa opiskelemastaan alasta ja harjoitella tulevan ammattinsa oppeja käytännössä.
Mielenterveys elämän kivijalkana
Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta, joka vaihtelee sekä elämäntilanteen että olosuhteiden mukaan (Hietaharju & Nuuttila 2016). Positiivinen mielenterveys toimii voimavarana ihmiselle. Sitä voi ajatella kivijalkana, joka kantaa arjen läpi niin iloissa kuin haasteissakin (Heikkinen-Peltonen ym. 2019). Positiivinen mielenterveys korostaa ihmisen hyvää itsetuntoa ja positiivista käsitystä omasta itsestään. Positiivinen mielenterveys vahvistaa kykyä kohdata vastoinkäymisiä sekä lisää tunnetta elämänhallinnasta ja toiveikkuudesta. Positiivisesti itsestään ajatteleva ihminen näkee myös enemmän mahdollisuuksia. (THL 2021a.) Kuntokievarilla asiakkaita kannustetaan opettelemaan uutta ja tekemään yhdessä. Jokaiselle löytyy paikka Kuntokievarin yhteisössä ja jokaiselle löytyy myös omaa tilaa ja rauhaa tämän niin halutessa. Unelmille ja haaveille rakennetaan siipiä ja puhalletaan ilmaa siipien alle. Kuntokievarilla kuulee monta kertaa päivässä kysyttävän: Mitä sinulle kuuluu?”. ”Mitä haluaisit tänään tehdä?”.
Arjen hyvinvointi ja osallisuus hoitaa myös mieltä
Kun elämässä on kaikki hyvin, on myös arki sujuvaa. Päivää rytmittävät normaalit arkiset asiat ja askareet. Arjen hyvinvointi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Mieli vaatii hoitoa ja sen hyvinvoinnista täytyy huolehtia. Kehon lisäksi sekin tarvitsee sopivasti liikuntaa, monipuolista ruokaa ja riittävästi unta. Arjen hyvinvointiin kuuluu myös osallisuus ja sosiaalinen kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa. (Mielenterveystalo 2021). Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen kuuluu johonkin. Osallisuutta voidaan pitää myös syrjäytymisen vastakohtana. (Jelli 2021.) Osallisuuden kokemus luo turvallisuuden tunnetta, vahvistaa ihmisen uskoa omiin kykyihinsä ja lisää luottamusta tulevaan. Muilta kanssaihmisiltä saatu huomio motivoi ja rohkaisee tarttumaan mahdollisuuksiin. (THL 2021b.) Hyvinvointi on kuitenkin henkilökohtainen asia, jonka jokainen meistä määrittelee omien kokemustensa kautta (Ihalainen & Kettunen 2016).
Teemaviikkomme aiheena hyvinvointi
Harjoittelumme kehittämistyönä organisoimme hyvinvointiin liittyvän teemaviikon, johon aiheet nousivat suoraan Kuntokievarin asiakkaiden toiveista ja ideoista. Näitä olivat hemmottelu, uni, liikunta, musiikki ja talousasiat. Hyvinvointiviikko käsitti viisi iltapäivää, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat jalkahoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijat sekä Pohjois-Karjalan Marttojen kotitalousasiantuntija. Hyvinvointiviikolla jumpattiin ja pelattiin pihapelejä. Sairaanhoitajaopiskelijat mittasivat verenpaineita ja -sokereita, sekä kertoivat mielenkiintoisia asioita unesta ja ravinnosta. Talousasiat koskettavat meitä kaikkia, mutta eivät välttämättä ole aina niitä helpoimpia hoidettavia -niihin saatiin vinkkejä Marttojen kotitalousasiantuntijalta. Jalkahoitajaopiskelijat piirsivät yksilölliset jalkareseptit oikean kokoisten kenkien ostoa helpottamaan, sekä antoivat hyviä neuvoja sukka- ja kenkäasioihin ja jalkojen omaan hoitoon. Hyvinvointiviikolla opeteltiin myös valmistamaan smoothieta kauden vihanneksista ja herkuteltiin mehulla sekä Oreo-kekseillä.
Pohdinta
Hyvinvointi koskettaa meistä jokaista. Hyvinvointiviikon organisoiminen onnistui mielestämme hyvin ja yhteistyökumppanit tekivät iltapäivistä erittäin vaihtelevat ja mielenkiintoiset. Teemaviikon aiheiden ideointi yhdessä asiakkaiden kanssa mahdollisti sen, että iltapäivien toteutuksesta löytyi lähes jokaiselle mieluista sisältöä. Asiakkaiden antaman palautteen perusteella muutama toive jäi myös vielä tämän viikon aikana toteutumatta, joten tarvetta tällaisille teemapäiville on edelleen. Kehittämistyömme tavoitteen mukaisesti yhteistyö eri oppilaitosten kanssa jatkuu ja erilaiset teemapäivät / -viikot tulevat olemaan osa Kuntokievarin vuoden kiertoa myös jatkossa. Asiakkaiden ja ohjaajien palautteen perusteella voidaankin tehdä johtopäätös, että yhdessä suunnittelemalla saadaan aikaan toimintaa, joka tuo iloa ja vaihtelua koko Kuntokievarin yhteisölle.
Lähteet: Heikkinen-Peltonen, R., Innamaa, M. & Virta, M. 2019. Mieli ja terveys. Keuruu. Otavan Kirjapaino OY. Hietaharju, P. & Nuuttila, M. 2010. Käytännön mielenterveystyö. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ihalainen, J. Kettunen, T. 2016.Turvaverkko vai trampoliini. 10. Painos. Sanoma Pro Oy; Helsinki. Jelli. 2021. https://www.jelli.fi/yhdistykset_yhteistyossa/osallisuus/osallisuus-aineistoa/osallisuus-sanastoa/ Mielenterveystalo. 2021. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/arjenperusteet.aspx Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021a. Positiivinen mielenterveys. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2021b. Osallisuuden edistäminen. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet